Vanhempien ruokahuone

Julkaistaanpa vihdoinkin tämä yllätysprojekti luonnosjonosta maleksimasta...

Olemme tehneet vanhempieni kotona remonttia jatkuvasti. Ruokahuonetta on muokattu siitä lähtien, kun viimeinenkin lapsi lampsi ovesta ulos. Nyt viimeisen vuoden ajan asiaa on hauduteltu enempi ja pieniä liikahduksia suunnitelman suuntaan on tehty. Viime joulukuussa ostimme Joensuun K-Raudasta tapetin, jonka mukaan muu tyyli alkoi hahmottua. Etsimme sellaista maalaisromantiikan rajaa, joka ei ällötä.

Huone on ollut minun huoneeni ylä-asteeni ajan. Silloin oli kamalan kova tarve saada maisematapettia ja auringonlasku. Koko huone oli oranssi. Auringonlasku viihtyi meillä pitkään, eikä me sitä koskaan varsinaisesti inhottu, mutta nyt se ei enää sopinut muuhun tyyliin.

Jyskissä oli kesällä tarjouksessa valkeita Aulumn-vitriinejä. Yksi vitriini löytyi myymälän outletista kasattuna ale-hintaan. Otimme kasatun vitriinin ja tilasimme toisen samanlaisen paketissa. Lisäksi löysimme saman sarjan senkin ja keittiöön pienemmän ruokapöydän, kun iso siirtyy ruokahuoneeseen. Kotona isä ja siskon mies kasasi kalusteet ja huomattiin vitriineissä olevan paljon eroja. Toinen oli vanhaa mallia ja toinen uutta. Vierekkäin asetettuna erot olivat huomattavia ja häiritseviä.

Ryhdyin neuvotteluun asian korjaamiseksi. Koska meitä ei oltu mallin päivityksestä ostotilanteessa informoitu, oli korvaus asianmukainen. Ostin uuden vitriinin paketissa alennetun hinnalla ja myin vanhan mallisen kasattuna Facebookin kirpputorilla.

Vanhemmat olivat ottaneet huonekaluostoksista intoa jatkaa ruokahuoneen etenemistä valmiimpaan suuntaan ja repineet maisematapetin pois. Projekti jäi siihen ja vanhemmat lähtivät Espanjaan lomareissulle. En ollut ajatellut asiaa sen kummemmin, mutta päätin vain lauantaina, että teen ruokahuoneen kaikkinensa valmiiksi ennen kuin vanhemmat palaavat torstai-iltana reissusta. Äidillä on pian syntymäpäivä ja muutenkin on ihanaa ilahduttaa, joten tartuin toimeen.

Sunnuntai meni suunnitellessa, sillä mikään kauppa ei ollut auki. Maanantaina soitin Savonlinnan A-killan kirpputorin hakemaan vanhat vitriinit pois. Suuntasin Starkkiin hakemaan sukulaismieheltä kaikki tarvittavat listat ja 11mm paksua pohjamaalattua lahtulevyä. Maisematapetin takainen seinä oli karmeassa kunnossa. En halunnut tapetoida epätasaisen seinän päälle, vaan halusin tehdä pohjatyötkin hyvin. Starkista mukaan lähti myös iso purkki ruuveja, joilla sain kiinnitettyä levyt tukevasti.

K-Raudassakin minulla on tuttu myyjä, jonka puoleen käännyn siellä asioidessani. Tällä kertaa etsin tapettiliimaa ja kittiä levytysten saumoihin ja ruuvinreikiin. Löysin kaiken tarvittavan ja palasin kotiin.

Oli pieni savotta liikutella isoja lastulevyjä yksin, mutta sain ne kuitenkin sahattua 249 cm pituisiksi. Leveyttä levyillä oli standardimäärä 120cm. 370cm seinään askartelin levyjen jäämistä vielä siistit täytepalat. Sain apua levyjen kantamiseen ja pitelyyn seinää vasten. Olisi ne seinää vasten pysyneet pitämättäkin, mutta kun rintamamiestalo on niin vino ja vänkyrä ettei yksikään seinä ole suorassa, oli toisen hieman kohotettava levyä ettei jää suuria saumoja väliin. Levytys oli todella tarpeen ja niin helppoa, että minäkin siitä selviydyin.

Tavoitteenani oli saada seinämä maanantain aikana myös kitattua. Kittasin illalla ensimmäisen kerroksen Presto pikasiloitetta levyjen saumoihin ja ruuvien reikiin. Jätin kitin kuivumaan ja kutistumaan yöksi. Aamulla uusin käsittelyn ja jo tunnin päästä hioin enimmät viirut pois.

En ole ikinä yksin tapetoinut. Kun poistimme Kuopiossa asunnostamme tapetteja, oli seiniin piirretty suuntaviiva ensimmäiselle vuodalle. Tästä mallia ottaneena piirsin viivan myös ruokahuoneen seinään ja ryhdyin tapetoimaan. Tapettini oli kuitutapettia, eli se ei muuta kokoaan. Kiilto non-wowen tapettiliima levitetään suoraan seinälle ja tapetti asetetaan kuivana päälle. Levitin liiman vaahtomuovitelalla. Liimaa tuli sopivan ohut kerros, eikä turhia määriä tarvinnut työnnellä sotkemaan reunoja ja saumoja. Tapetointi oli haasteellista, mutta palkitsevaa. Puolentoista tunnin askartelun ja tuskailun jälkeen tapetti loppui seinän keskikohdassa kesken.

Pyysin sisartani tulemaan K-Raudan kautta kylään ja tuomaan tapettia lisää. Tilauksesta olisi perjantaiksi ehtinyt. Tarkistin Kuopion saldon netistä ja soittamalla ja päätin ajaa keskiviikkoaamuna Kuopioon ostamaan lisää tapettia, myymään Facebookin kirpputorin kautta myydyt tavarat ja käymään Ikeassa.

Kuopion reissun jälkeen tilanne oli tämä ja aikaa vanhempien kotiinpaluuseen oli jäljellä 24h.

Kuten kuvasta näkyy, luovutin klo 1:25 ja tuumin, että on parempi lähteä välillä hetkeksi nukkumaan. Sain tapetoitua seinän, etsittyä ja löydettyä kompuran ja naulapyssyn, joilla kiinnitin uudet ostamani listat paikoilleen. Asensin kattovalaisimen jo alkuillasta, ettei pimeä pääse ensimmäisenä yllättämään. Kiinnitin senkin päälle Ikean valokuvahyllyn ja vitriinin päälle peilin lisäämään tilantuntua. Tässä vaiheessa tehtäväksi ei jäänyt enää kuin toisen vitriinin kasaaminen, siivoaminen ja stailaaminen.

Joensuun Facebook-kirpputorilta löydetty valaisin oli äidin mieleen jo kaupassa, mutta kierrätetystä kappaleesta maksoin vain 40€. Valaisin odotti pari kuukautta pääsyään ruokahuoneen kruunuksi.

Äitini käsitteli kesällä ruokapöydän kannen harmaalla pohjamaalilla ja päällystimme ruskeat mokkapäälliset tuoleista harmaalla pimennysverhokankaalla. Ennen kuin ilmenee tarvetta lasikannelle, suojaamme pöytää Jyskin läpinäkyvällä muovilla, jota saa vahakangashyllystä.

Olen ihastunut valokuvahyllyjen monikäyttöisyyteen. Ikean kehyksiin löysin ajatonta täytettä kierrätyskeskuksen tapettivalikoimasta. Kauneimmat lautaset ja tarjottimet pääsevät hyllyllä esiin vuorotellen.

Vitriinien päälle asetettu peili täydentää tyhjäksi jäävää tilaa ja heijastaa valoa ja yksityiskohtia upeasti. Peilin kautta heijastuva tapettiseinä luo illuusion ikkunasta olohuoneen puolelle.

Ruokaryhmän päivityksen yhteydessä miljoona vuotta vanha jakkara päivittyi kukkajalaksi ja isäni koulussa nikkaroima jakkara odottaa pääsyään tähän nurkkaukseen suunnitellun puuhellan viereen.

Äitini oli kesän aikana päivittänyt rintamamiestalomme lakatut puun väriset ovet harmaalla ja valkealla pohjamaalilla. Takorautaiset vetimet ovat paikallisen sepän valmistamat.

Kierrätyskeskuksesta löytyvät laatat toimivat erinomaisesti sekä kaitaliinana että pannualusena!

Tilan katseenkiinnittäjä löytyi Clas Ohlsonilta. Ilmava, mutta kookas kello antaa tapetille pääroolin.

Huone tuli torstaina iltapäivällä valmiiksi. Vanhempieni oli määrä palata kotiin noin klo 20. Halusin yllätyksestä täydellisen ja antaa vanhemmille syyn istahtaa hetkeksi näutiskelemaan valmiista, joten tein koko perheelle runsaan iltapalan.

Valmistelut oli tehty ja ruoat jo pöydässä. Äiti soitti isosiskolleni, että he käyvät matkalla vielä Heinolassa tätini luona kylässä (ja kahvilla!) ja tulevat vasta iltamyöhään. Minun olisi pitänyt olla aikaisin nukkumassa - en muista miksi. Pikkusiskoni huijasi vanhempiani, ettei tule illalla enää käymään. Suunnitelmat venyivät hiukan ja äiti jo laittoi viestiä, että käykää nukkumaan. Ei kyllä käyty.

Auto tuli kymmenen aikaan illalla pihaan ja menin kuistille vastaan. "Etkö olekaan vielä nukkumassa?" Vanhemmat tulivat sisälle ja huomasivat pikkusiskoni. "Eihän siun tänään pitäny enää tulla?"

Sitten äiti lamaantui.

"MITÄ!? MITÄ IHMETTÄ!? MITÄ TYÖ OOTTE MENNY TEKEMÄÄN?" Sitten alkoi itku. "Herranjumala! Herranjumala! Just sanoin iskälle Juvan kohdalla, että onpa kiva mennä kotiin kun siellä on kaikki ihan sekaisin."

Itku vaihtui sanattomuuteen ja tuijotteluun.

Söimme iltapalan, vaikka vanhemmat olivat juuri tädin luona syöneet. Itse olin kyllä paastonnut tähän hetkeen. Kun olimme syöneet ja enimmät tavarat pöydästä pois korjanneet, jäimme äidin kanssa istuskelemaan. Esittelin kuvat ja työvaiheet. Isälle esittelin jiirisahan ja naulapyssyn käyttötaitojani. Isä ei oikein meinannut uskoa, että levytin tapettiseinän. Hän ei olisi sellaiseen viitsinyt ryhtyä. Molemmat olivat lopputulokseen tyytyväisiä ja helpottuneita, että urakka oli jo valmis.

Seuraavana aamuna äiti kertoi tuijotelleensa ruokahuoneessa itsekseen aamuyöhön saakka.

Ruokahuone on ollut jatkuvassa käytössä koko ajan ja aina katamme parhaat astiat ja esineet vitriineistä käyttöön. Esineet on valittu niin, että niillä saa helposti nättiä aikaiseksi ja kaikki sopii keskenään yhteen. Väriä huoneeseen tuodaan kukilla, kynttilöillä ja serveteillä.

Kiitos!